Ezekiel 16

Luopio-Israelia verrataan porttoon

1Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului: 2"Ihmislapsi, ilmoita Jerusalemille sen kauhistukset 3ja sano: Näin sanoo Jerusalemille Herra, Herra: Sinun alkuperäsi ja syntysi on kanaanilaisten maasta. Isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen. 4Näin oli syntymäsi: sinä päivänä, jona synnyit, sinulta ei leikattu napanuoraa, sinua ei pesty vedellä, että olisit puhdistunut, sinua ei hierottu suolalla eikä sinua kääritty kapaloihin. 5Kukaan ei sinua säälinyt, niin että olisi tehnyt sinulle mitään tällaista ja armahtanut sinua, vaan sinut pantiin heitteille kedolle. Niin halpana pidettiin sinun henkesi sinä päivänä, jona synnyit.

6Mutta kuljin ohitsesi ja näin sinut, kun sätkyttelit verissäsi. Sanoin sinulle, kun olit siinä verissäsi: 'Sinun pitää elää' – niin sanoin sinulle, kun olit siinä verissäsi: 'Sinun pitää elää, 7teen sinut kymmeniksi tuhansiksi kuin pellon sadon.' Vartuit, tulit isoksi ja ehdit kauneimpaan kukoistukseesi, rintasi paisuivat, ja hiuksesi kasvoivat; mutta vielä sinä olit alaston ja paljas.

8Kuljin ohitsesi ja näin sinut, ja katso, sinun aikasi oli lemmen aika. Levitin liepeeni ylitsesi ja peitin häpysi. Vannoin sinulle ja menin liittoon kanssasi, sanoo Herra, Herra. Tulit omakseni.

9Pesin sinut vedellä, huuhtelin sinut verestäsi ja voitelin sinut öljyllä. 10Puetin sinut kirjailtuihin vaatteisiin, panin jalkaasi tahašin nahasta tehdyt sandaalit, sidoin päähäsi hienopellavaisen siteen ja hunnutin sinut silkillä. 11Koristin sinut koruilla, panin rannerenkaat käsiisi ja ketjut kaulaasi, 12panin nenärenkaan nenääsi, korvarenkaat korviisi ja päähäsi kauniin kruunun. 13Niin sinut koristeltiin kullalla ja hopealla, sinun pukusi oli hienoa pellavaa, silkkiä ja kirjailtua vaatetta, ja söit ydinjauhoja, hunajaa ja öljyä. Sinusta tuli erittäin kaunis, ja sinä kelpasit kuninkaalliseen arvoon. 14Maineesi kulki pakanakansoihin kauneutesi tähden, sillä se oli täydellinen niiden kaunistusten takia, jotka puin yllesi, sanoo Herra, Herra.

15Mutta luotit kauneuteesi ja harjoitit haureutta maineesi nojalla ja vuodatit haureuttasi jokaiselle ohikulkijalle: 'Saakoon tuokin!' 16Otit vaatteistasi kangasta ja teit itsellesi kirjavia uhrikukkuloita ja harjoitit haureutta niiden päällä. Sellaista ei ole tapahtunut eikä ole tapahtuva. 17Otit korujasi, kultaani ja hopeaani, joita olin sinulle antanut, ja teit itsellesi miehenkuvia ja harjoitit haureutta niiden kanssa. 18Otit kirjailtuja vaatteitasi ja verhosit ne niillä ja öljyni ja suitsukkeeni panit niiden eteen. 19Ruokani, jota sinulle annoin –syötinhän sinua ydinjauhoilla, öljyllä ja hunajalla – sinä panit niiden eteen suloiseksi tuoksuksi. Näin tapahtui, sanoo Herra, Herra.

20Otit poikasi ja tyttäresi, jotka olit minulle synnyttänyt, ja teurastit heidät niiden syödä. Oliko haureudessasi sinulle liian vähän, 21kun vielä teurastit poikani ja annoit heidät poltettaviksi niille uhrina? 22Kaikkien kauhistustesi ja haureutesi parissa et muistanut nuoruutesi päiviä, jolloin olit alaston ja paljas ja sätkyttelit verissäsi.

23Kaiken muun pahuutesi lisäksi – voi, voi sinua! sanoo Herra, Herra 24rakensit itsellesi korokkeita ja teit itsellesi kumpuja kaikille toreille. 25Kaikkiin kadunkulmiin rakensit kumpujasi ja häpäisit kauneutesi, levitit jalkasi jokaiselle ohikulkijalle ja yhä lisäsit haureuttasi. 26Harjoitit haureutta naapuriesi, Egyptin isoelimisten poikien, kanssa ja yhä lisäsit haureuttasi ja niin vihoitit minut. 27Katso, ojensin käteni sinua vastaan ja vähensin sinun määräosasi ja jätin sinut vihollistesi, filistealaisten tyttärien, raivon valtaan, jotka häpesivät sinun kauheaa vaellustasi. 28Harjoitit haureutta Assurin poikien kanssa, koska et voinut saada kylliksesi. Vaikka harjoitit haureutta heidän kanssaan, et sittenkään saanut tarpeeksesi. 29Lisäsit yhä haureuttasi Kanaanin maassa, Kaldeaan asti, mutta et siitäkään saanut tarpeeksesi.

30Kuinka himosta voipuva olikaan sydämesi, sanoo Herra, Herra, kun teit tämän kaiken, niin kuin tekee portoista pahin, 31kun rakensit korokkeesi kaikkiin kadunkulmiin ja teit kumpusi kaikille toreille! Mutta siinä et ollut porton kaltainen, että halveksit portonpalkkaa –

32avionrikkojavaimo, joka miehensä sijaan ottaa vieraita! 33Kaikille portoille annetaan lahja, mutta annoit portonlahjojasi kaikille rakastajillesi ja haureudessasi lahjoit heitä tulemaan luoksesi joka taholta. 34Sinun laitasi oli haureudessasi päinvastoin kuin muiden naisten. Perässäsi ei juostu haureuteen, vaan sinä maksoit portonpalkkaa, mutta sinulle portonpalkkaa ei maksettu. Näin se oli päinvastoin.

35Sen tähden, sinä portto, kuule Herran sana: 36Näin sanoo Herra, Herra: Koska olet vuodattanut häpysi ja riisunut sen paljaaksi haureudessasi kaikille rakastajillesi ja kaikille kauhistaville epäjumalillesi, sekä lastesi veren tähden, jonka olet niille antanut, 37sen tähden, katso, kokoan kaikki rakastajasi, jotka olivat sinulle mieleen, kaikki, joita rakastit, ja kaikki, joihin kyllästyit, ne kokoan sinua vastaan joka taholta ja paljastan heille alastomuutesi, niin että he näkevät koko alastomuutesi. 38Tuomitsen sinut sen mukaan, mitä on säädetty avionrikkoja- ja verenvuodattajanaisista, ja annan vihassa ja kiivaudessa veresi vuotaa. 39Annan sinut heidän käsiinsä, ja he hajottavat korokkeesi, kukistavat kumpusi, raastavat sinulta vaatteesi, ottavat korusi ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi. 40He nostattavat kansanjoukon sinua vastaan, ja ne kivittävät sinut ja hakkaavat sinut maahan miekoillaan, 41polttavat tulella talosi ja panevat sinussa toimeen tuomiot monien naisten silmien edessä. Teen lopun porttona olostasi, etkä enää sitten maksa portonpalkkoja. 42Tyydytän vihani sinussa, niin että kiivauteni väistyy sinusta, ja tyynnyn enkä enää ole vihastunut.

43Koska et ole muistanut nuoruutesi päiviä, vaan vihoitit minut kaikilla näillä – niin katso, minäkin annan vaelluksesi tulla oman pääsi päälle, sanoo Herra, Herra. Etkö sinä ole tehnyt näitä iljetyksiä kaikkien kauhistustesi lisäksi?

44Katso, jokainen, joka lausuu sananparsia, on tekevä sinusta sananparren: 'Tytär tulee äitiinsä.' 45Sinä olet äitisi tytär, hänen, joka hyljeksi miestään ja lapsiaan, ja olet sisartesi sisar, heidän, jotka hyljeksivät miehiään ja lapsiaan. Äitinne oli heettiläinen ja isänne amorilainen. 46Isosiskosi oli Samaria tyttärineen, joka asui vasemmalla puolellasi, ja pikkusiskosi, joka asui oikealla puolellasi, oli Sodoma tyttärineen. 47Mutta et vaeltanut heidän teitään etkä tehnyt kauhistuksia samalla tavoin kuin he. Vähän aikaa vain, niin jo teit kaikilla teilläsi kelvottomammin kuin he. 48Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: sisaresi Sodoma tyttärineen ei totisesti tehnyt sitä, mitä sinä tyttärinesi olet tehnyt.

49Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään. Mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä tarttunut. 50He ylpeilivät ja tekivät kauhistuksia edessäni, ja kun sen näin, toimitin heidät pois. 51Samaria ei tehnyt puoltakaan syntiesi määrästä, mutta sinä olet tehnyt kauhistuksia paljon enemmän kuin he, niin että olet kaikilla kauhistuksillasi, joita olet tehnyt, saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta. 52Niinpä kanna myös häpeäsi, kun olet hankkinut tuollaisen hyvityksen sisarillesi. Syntiesi takia, kun olet menetellyt vielä kauhistavammin kuin he, he ovat vanhurskaampia kuin sinä. Häpeä sinäkin ja kanna häpeäsi, kun olet saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta.

53Mutta käännän heidän kohtalonsa: Sodoman ja hänen tyttäriensä kohtalon sekä Samarian ja hänen tyttäriensä kohtalon, ja käännän sinun kohtalosi, sinun, joka olet heidän keskellään, 54että kantaisit häpeäsi ja olisit häpeissäsi kaikesta, mitä teit, kun lohdutit heidät. 55Sisaresi, Sodoma tyttärineen, palaa entiselleen, ja Samaria tyttärineen palaa entiselleen. Myös sinä palaat tyttärinesi entisellesi. 56Eikö sisaresi Sodoma ollut puheenaiheena suussasi ylpeytesi aikana, 57ennen kuin oma pahuutesi paljastui, silloin kun jouduit Aramin tyttärien ja kaikkien heidän ympärillään asuvien, filistealaisten tyttärien, häväistäväksi, jotka joka taholta pilkkasivat sinua? 58Sinä saat kantaa iljetyksesi ja kauhistuksesi, sanoo Herra.

59Sillä näin sanoo Herra, Herra: Olen tehnyt sinulle sen mukaan, kuin sinä olet tehnyt, kun olet pitänyt valan halpana ja rikkonut liiton. 60Mutta minä muistan liittoni, jonka tein kanssasi nuoruutesi päivinä, ja pystytän kanssasi iankaikkisen liiton. 61Muistat vaelluksesi ja häpeät, kun otat vastaan sisaresi, ne, jotka ovat sinua isommat, sekä ne, jotka ovat sinua pienemmät, ja annan heidät sinulle tyttäriksi, mutta en sinun liittosi nojalla. 62Minä pystytän liittoni kanssasi, ja tulet tietämään, että minä olen Herra. 63Muistat ja häpeät etkä voi häpeäsi tähden enää avata suutasi, kun annan sinulle anteeksi kaiken, mitä tehnyt olet, sanoo Herra, Herra."

Copyright information for FinSTLK2017